Tullivirkamiesliiton puheenjohtaja Jari Nieminen avasi Järvenpäässä 28.-29.11.2013 järjestetyt liiton yhteistoiminta- ja luottamusmiespäivät käymällä läpi Tullin uuden organisaation mukaiset
YT-toimikunnat ja niihin nimetyt liiton edustajat. Nieminen tähdensi, että paikallisten edustajien rooli on hyvin tärkeä, sillä he edustavat toimikunnissa koko liiton kantaa ja näkemystä. Luottamusmiesten määrä uudessa organisaatiossa on aikaisempaa hieman pienempi. Luottamusasioissa tulee edetä vaiheittain. Yksittäinen jäsenen tulee ottaa ensin yhteyttä paikalliseen luottamusmieheen, joka voi viedä asian edelleen alueluottamusmiehelle ja tämä puolestaan tarvittaessa pääluottamusmiehelle. Jäsenten suorat yhteydenotot pääluottamusmieheen vain kuormittavat tätä tarpeettomasti, sillä suurin osa asioista pystytään sopimaan paikallistasolla.
Strategiaprosessi, toimipaikkakäynnit, itärajan rekrytointi ja muutokset toimintoihin
Tullin pääjohtaja Leo Nissinen kertoi pääjohtajakautensa ensimmäisten kolmen kuukauden olleen tarkkaan etukäteen aikataulutettuja. Vasta nyt hän oli päässyt aloittamaan toimipaikkakierrokset Vaalimaalla, Kotkassa, Haminassa, Torniossa, Oulussa, Vartiuksessa sekä Tampereella ja Turussa. Viimeksi mainituissa toimipaikoissa pääjohtaja ehti tavata henkilökuntaakin. Tapaamisissa kävi entistä selvemmäksi se tosiasia, että olosuhteet eri toimipaikoissa ovat hyvin erilaisia.
Pääjohtaja totesi, että organisaatiouudistus Tullissa on lähtenyt yllättävän hyvin liikkeelle.
Pääjohtajan huolena oli ensi alkuun ollut, että osastot ja valtakunnalliset yksiköt ”siiloutuisivat” omiksi ryhmiksi, eivätkä keskustelisi keskenään, mutta onneksi sellaista ei ole ollut havaittavissa. Varsinkin pienillä toimipaikoilla on tärkeää, että asiakaspalvelu tulee hoidettua, vaikka työntekijät sijoittuvat organisaatiossa eri toimintoihin.
Yhteistoimintaelimien toiminnasta pääjohtaja totesi, että osastojen johtoryhmätyöskentely on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kokouksissa hyödynnetään videotoimintoja, mikä on vähentänyt matkustamista ja samalla siitä aiheutuvia kustannuksia.
Ajankohtaisina asioina pääjohtaja kertoi Ylen uutisoineen aamulla, että Tulli rekrytoi itärajalle 18 uutta työntekijää, joiden haku on käynnissä. Uutinen perustuu siihen, että Tullille on osoitettu ensi vuodelle 2,2 miljoonan määräraha itärajan toimintoihin. Kaikkiaan tähän tarkoitukseen saadaan 44 htv:tä, jotka rekrytoidaan vaiheittain Vaalimaalle, Nuijamaalle ja Imatralle. Huono uutinen on, että kokonaisuutena ei määrärahoissa kuitenkaan jäädä plussan puolelle johtuen 3.2 miljoonan euron vähennyksestä koko kehykseen. Tulli on pyytänyt VM:ltä vuoteen 2017 mennessä tarvitsemaansa 120 htv:n lisäystä, mutta lisäresursseja on merkittävästi myönnetty vain Rajavartiolaitokselle. Koordinointi sisäasiainministeriön ja valtiovarainministeriön välillä ei toiminut viime talvena. Ensi vuonna tarkastellaan kokonaisuutta uudelleen ja päätetään missä henkilöstöpoistumia voidaan korvata.
Pääjohtaja Nissinen selosti Imatralle, Nuijamaalle ja Vaalimaalle tehtäviä kaistajärjestelyjä. Lisäkaistoja käytetään erilaisten ruuhkatilanteiden, kuten Venäjän juhlapyhien aikana. Ensi viikolla voimaan tuleva muutos Venäjän liikenteen TIR-menettelyyn tulee vähentämään rekkaliikenteen läpäisykykyä 30 prosentilla, jolloin jonot kasvavat 5 kilometrin vuorokausivauhdilla. Lisäresurssitarpeita tulee myös arvonlisäverotuksen lakimuutoksen, mahdollisten autoverotuksen arvonlisävero- ja väylämaksujen palautusten, nettikaupan ja niihin liittyvien rikosten selvittelyn sekä matkustajien alkoholin tuonnin valvonnan takia.
Pääjohtaja käsitteli myös Tullissa alkanutta strategiatyötä, jonka lähtökohtina ovat paitsi EU:n ja valtiovarainministeriön, myös Tullin osastojen ja yksiköiden yhteiset tavoitteet. Tullinstrategia-asiakirjassa 2013-2016 käsitellään mm. työhyvinvointia, johtamista, toimintatapojen ja -välineiden sekä osaamisen kehittämistä ja koulutusta, jotka kaikki ovat hyvin tärkeitä strategian osa-alueita.
Yhden rajaviranomaisen malli, kestävyysvaje, VM.n kärkihankkeet
Valtiovarainministeriön kehittämispäällikkö Panu Kukkonen kertoi, että VM:ssä on juuri, eli 21.11. tehty päätös ottaa uuteen
tarkasteluun yhden viranomaisen malli Tulli-Raja-yhteistyössä. Kukkonen painotti, että kyseessä on nimenomaan Tulliliiton tekemä ehdotus VATU- (vaikuttavuus ja tuloksellisuus) hankkeeseen liittyvässä nettikyselyssä. Tullivirkamiesliitto ei ole missään yhteydessä ollut tämän kannalla, vaan on pikemminkin tyrmistynyt siitä, että nimenomaan ammattijärjestö on tällaisen aloitteen takana. Rajavartiolaitos ei myöskään kannata aloitetta.
Kukkonen esitteli Suomen talouden näkymiä, jotka näyttävät ennustettuakin synkemmiltä. Koko euroalueella vallitsee heikko kilpailukyky, korkea työttömyys sekä kotitalouksien ja julkisen sektorin velkaantuminen. Suomen budjettivajetta yritetään kuroa umpeen mm. kuntataloutta tasapainottamalla, julkisen sektorin tuottavuutta lisäämällä, työuria pidentämällä ja pitkäaikaisella palkkamaltilla. Ministeriöt valmistelevat parhaillaan keinoja kestävyysvajeen kuromiseksi umpeen.
VM:n hallinnon alalla VATU-ohjelmaan liittyvät kärkihankkeet ovat TORI (toimiala-riippumattomat tietojärjestelmät) ja VTPR (viranomaistietopalvelurajapinnat, eli tietojen saanti harmaasta taloudesta), jotka ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti.
Asenne positiiviseksi vaikeista ajoista huolimatta
Tullin hallintojohtaja Hannu Lappi kehotti tullin työntekijöitä positiiviseen ajatteluun niukkuudesta ja vaikeista ajoista huolimatta. Valtio on hyvä ja haluttu työnantaja, jonka perustehtäviin voi tulla satoja hakemuksia. Tullin on valmistauduttava jatkuviin toiminnallisiin ja lakimuutoksiin. EU:n tullilainsäädännön kokonaisuudistuksessa ja siihen liittyvässä tietojärjestelmäuudistuksessa tulee olemaan valtavasti töitä ja kuluja moniksi vuosiksi. Lähivuosiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, joihin liittyviä päätöksiä tehdään aivan lähiaikoina. On selvää, että entisten päätösten perusteella ei voida edetä, koska rahoitus ei tule mitenkään riittämään. Rahoituksen suhteen erityisen ongelmallisia ovat toimitilojen vuokrat, joihin ei pitkään aikaan ole tullut lainkaan indeksikorotuksia, mistä syystä vajausta on kertynyt jo yli 4 miljoonaa euroa. Tähän tilaisuudessa luennoimassa ollut VM:n kehitysjohtaja Panu Kukkonen totesi, että asia on otettava VM:ssä uudelleen tarkasteluun. Pasilaan parhaillaan remontoitavista monitoimitilasta Hannu Lappi uskoi tulevan toimivan ja viihtyisän konseptin, jollaista tullaan käyttämään myös muissa toimipaikoissa.
Hannu Lappi totesi valtion yhteisistä tuki- ja hallintotoiminnoista (esim. Hansel, Palke, Kieku ja Tori), että niiden kautta virastoja ohjataan entistä enemmän ja tiukemmin. Tullissa yritetään myös löytää entistä järkevämpiä, tehokkaampia ja modernimpia tapoja tehdä töitä mm. panostamalla koulutukseen ja esimiestyöhön ja ottamalla käyttöön joustavia työaikamalleja.
Sairauspoissaolotilastot ovat Tullissa muita virastoja korkeammat ja poissaolojen syitä kartoitetaan ja niitä pyritään eri keinoin ehkäisemään.
VES-muutokset
Neuvottelujohtaja Harri Sirén Pardiasta selosti valtion virka- ja työehtosopimuksen 2014-2017 yksityiskohtia. Vaikka tulevat
korotukset ovatkin hyvin pieniä, niistä käytiin melkoista vääntöä.
Matkakustannusten korvauksiin liittyviä määräyksien muuttamisesta sovitaan marras-joulukuussa. Päivärahoihin on tulossa korotuksia, mutta ei kilometrikorvauksiin.
Muutosturvaa tarkastellaan erillisessä työryhmässä. Hyvät periaatteet ja välineet muutostilanteita varten ovat jo olemassa, mutta kun niitä oikeasti tarvittaisiin, kaikilla virastoilla ei ole osoittaa tähän tarkoitukseen rahoitusta. Tämä voitaisiin ratkaista esim. varaamalla budjettiin erillinen menoerä tai perustamalla rahasto, josta voisi hakea rahaatukitoimiin.
Kehityskeskusteluihin liittyen ikääntyneille tulee 1.4.2014 lähtien 58-vuotiaana tai 5 vuotta ennen arvioitua eläkkeelle jäämistä käytävä erillinen keskustelu, jossa käydään läpi työuran pidentämistä tukevia toimenpiteitä esim. terveydellisistä syistä uhkaavan työkyvyttömyyden torjumiseksi.
VES-ratkaisuun liittyy myös tuloksellisuutta edistävien työaikajärjestelyjen ja -ratkaisujen tarkastelua eri virastoissa. Virastojen tulee tarkastella virastokohtaisia työaikoja ja työajan tasoittumisjärjestelyjä. Tavoitteena on ottaa käyttöön toiminnan tuloksellisuutta edistäviä työaikaratkaisuja, esimerkiksi työajan sijoittelua, työaikamuotojen käyttöä, sijaisuusjärjestelyä ja työaikapankin käyttöönotto.
Vuosilomakarenssin poistamiseen liittyvä rahoitus- ja tuomioistuinmenettely pohjautuu EU-tuomioistuimen ratkaisuun, joka ei ota kantaa valtion virkamiesten muita pidempään vuosilomaan. Jos tämä lainsäädännön tulkintaan liittyvä riita ratkaistaan virkamiesten eduksi, palautetaan tämän johdosta pidätetty 0,1 prosentin osuus yleiskorotuksesta kaikille virkamiehille.
Virkaehtosopimukseen tuli merkittävä huononnus virkamiehen sairausloman ajan palkkaukseen. Palkkaa maksetaan 1.4.2015 jälkeen 30 päivää ylittävien sairauslomien osaltaenintään vuoden ajalta. Jos kyseisen virkamiehen sairausloma jatkuu, hän putoaa tällöin pelkälle toimeentulotuelle.
Onnistuneet neuvottelutilanteet
Yhteistoiminta- ja luottamusmiespäivien toisena päivänä 28.11. keskityttiin kolmeksi tunniksi esiintymis- ja neuvottelutaitojen kehittämiseen. Riikka Tuominen Viestintävarma Oy:stä kävi läpi neuvottelijan sudenkuoppia, kertoi esimerkkejä erilaisista onnistuneista ja epäonnistuneista neuvottelutilanteista, sekä antoi kattavia vinkkejä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitojen kehittämiseen.
Valtion virkamieslakiin liittyviä erimielisyystilanteita
Asianajaja Soile Salovaara liiton käyttämästä lakimiestoimistosta kävi läpi valtion virkamieslakiin liittyviä erimielisyystapauksia. Valtion virkamieslakiin tuli huhtikuun alusta muutos, jolla kumottiin yleinen valituskielto. Pääsääntönä on, että virkamiestä koskevista päätöksistä saa valittaa. Valitus tehdään nyt hallinto-oikeuteen aikaisemman virkamieslautakunnan sijasta. Virkamieslain 54 §:ssä luetellaan päätökset, joista ei voi edelleenkään valittaa. Esimerkkinä tällaisesta päätöksestä on virkaan nimittäminen, josta valtiolla ei voi valittaa, kuten esim. kunnallisella puolella. Valtion virkamiestä koskevassa päätöksessä tulee aina olla valitusoikeus, tai jos valitusoikeutta ei virkamieslain nojalla ole, maininta siitä, ettei päätöksestä voi valittaa. Päätöksen saajan kannattaa itse ottaa yhteyttä hallintopalveluihin, jos päätöksestä puuttuu valitusoikeus tai em. maininta.
Virkamiehen saamasta varoituksesta voi valittaa ja ne ovatkin olleet tyypillisiä nyt lakkautetun virkamieslautakunnan käsittelemiä asioita. Monet valituksista ovat menestyneet, kun varoituksia on katsottu annetun liian kevyin perustein. Eräässäkin tapauksessa virkamies oli saanut kolme varoitusta, minkä jälkeen hänet irtisanottiin. Virkamies valitti asiasta ja oikeudessa kumottiin kaikki varoitukset ja myös irtisanomispäätös. Virkamies piti ottaa takaisin töihin ja hänelle maksettiin saamatta jääneet palkat jälkikäteen takaisin. Jos virkamies on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä (kuten esim. Puolustusvoimissa on tapahtunut), työantajalla on 24 kuukauden mittainen takaisinottovelvollisuus, jos irtisanottu on tänä aikana työvoimatoimistossa työnhakijana. Jos tilanne virastossa muuttuu, eikä irtisanomisperustetta enää ole, on työnantajan velvollisuus peruuttaa irtisanomispäätös.
Liikkeenluovutustapauksissa (jolloin virastosta tai laitoksesta luovutetaan kokonainen osa tai toiminto) virkamieslaissa on pykälä, jonka mukaan siirtyvien virkojen ehdot pysyvät samanlaisina. Jos liikkeenluovutustilanteessa virkamies on irtisanottu ennen luovutusta, työnantajan takaisinottovelvollisuus on 9 kuukautta luovutuksen jälkeen samoin ehdoin kuin edellä.
Toimipaikan lakkauttamiseen liittyen keskusteltiin myös työssäkäyntialueesta, johon liittyvä muutos on nyt hallituksen esityksenä. Työssäkäyntialue on nyt 80 km, ja jos esitys menee läpi, työssäkäyntialue ulottuu 1,5 tunnin työmatkan päähän. Todettiin, että harvaan asutulla alueella, jossa liikkuminen julkisilla kulkuvälineillä on hankalaa tai jopa mahdotonta, muutos voi olla virkamiehen kannalta parempi.
Salovaara esitteli muutamia syrjinnän perusteella tehtyjä valitustapauksia. Syrjintää voi tapahtua esim. iän, sukupuolen,
raskauden tai terveydellisten syiden perusteella. Salovaaran mukaan ikä on viime aikoina ollut yhdenvertaisuuslain mukaisena syrjintäkysymyksenä erityisesti pinnalla. Salovaara kertoi esimerkin tapauksesta, jossa virkamieheltä oli vaadittu lääkärintodistus jokaisesta sairauspäivästä, vaikka muilla oli samassa virastossa oikeus olla poissa ilman todistusta enintään kolme päivää kestävissä sairaustapauksissa. Taustalla olivat kyseisen virkamiehen aikaisemmat sairauslomat, minkä johdosta työnantaja oli pyytänyt muita virkamiehiä tarkkailemaan ko. henkilön toimia. Kyseinen virkamies koki tilanteen hyvin stressaavaksi, jäi uudelleen sairauslomalle ja lopulta hänet irtisanottiin alentuneen työkyvyn takia. Virkamies vei asian oikeuteen, joka totesi, että irtisanominen oli laiton, koska virkamiestä oli syrjitty. Työnantaja vei asian vielä hovioikeuteen, jossa aikaisempi päätös kuitenkin pysyi. Suuriksi muodostuneet oikeudenkäyntikulut jäivät työantajan maksettaviksi. Todettiin, että valtaosissa syrjintäepäilytapauksissa olisi kummankin osapuolen kannalta parempi vaihtoehto yrittää sopia asia, kuin viedä se oikeuteen.
Viimeisenä käytiin läpi luottamusmiehille vietyjä kiusaamistapauksia. Kun virkamies kokee saavansa osakseen epäasiallista käytöstä, eikä työpaikan työsuojelutoimijoiden laatiman ohjeistuksen mukaisella mallilla tilanteeseen saada parannusta, työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies vie asiaa eteenpäin työsuojeluviranomaiselle. Jos työsuojeluviranomainen asiaa tutkittuaan toteaa, että kyseessä on kiusaamisesta johtuva syrjintätapaus, hän vie asian edelleen poliisille, jonka velvollisuus on ottaa tapaus tutkittavaksi. Kiusattu voi tehdä tutkintapyynnön poliisille suoraankin, mutta Salovaaran kokemuksen mukaan ne eivät tahdo menestyä. Erityisen hankalia ovat olleet tapaukset, joissa epäilty kiusaaja on esimiesasemassa.
Lisätietoja puheenjohtaja Jari Nieminen jari.nieminen@tulli.fi tai gsm 040 332 6739