Liittohallituksen kokous 15.11.2019 - Tiedote 25/2019

Tullin työsuojelusopimuksen päivittäminen
Työsuojelun yhteistoimintasopimus

Tullin työsuojelupäällikkö Teemu Valtonen oli kutsuttu kokoukseen esittelemään uutta Tullin työsuojelusopimusluonnosta ja kertomaan työsuojeluvaaleista. Työsuojelun yhteistoimintasopimusta tarkastellaan neljän vuoden välein ja tällä kertaa on pureuduttu syvemmin yhteistoiminnan periaatteisiin, sopimuksen toteuttamistapaan ja työsuojeluorganisaation rakentumiseen. Tullin työsuojelun yhteistoimintasopimus on virastokohtainen ja sen pohjana on työsuojeluvalvontalaki ja valtion työsuojelun yhteistyösopimus.

Työsuojelusopimukseen esitettyjä keskeisimpiä kohtia ja muutoksia

  • Työsuojelun yhteistoimintaa ja työsuojelurooleja selkeytetään.Työhyvinvoinnin kehittäminen on otettu mukaan sopimukseen.
  • Sen seuraaminen kuuluu työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojeluasiamiehille. Työnantajan, työntekijöiden sekä työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön välistä yhteistyötä ja yhteyden pitoa korostetaan.
  • Sopimukseen palautetaan paikalliset ja alueelliset työsuojelutoimikunnat, jotta voidaan toteuttaa ennakoivaa toimintaa
  • Työsuojelun yhteistoiminta-asiat siirretään yt-toimikunnilta työsuojelutoimikunnille.
  • Osastoja koskevat työsuojeluasiat käsitellään osastojen yt-toimikuntien sijasta Tullin työsuojelun keskustoimikunnassa, johon työnantaja nimeää esimiesasemassa olevat edustajat. Työsuojelupäällikkö on kutsuttava mukaan toimikuntaan.
  • Työntekijöiden tuntemusta työstään, työnsä turvallisuudesta ja terveellisyydestä hyödynnetään ja sitä kautta saadaan työn parantamista koskevia ehdotuksia.
  • Työsuojelun yhteistoimintaan lisätään resursseja: Työsuojeluvaltuutettujen määrä nousee yhdeksästä kuuteentoista ja samalla työsuojeluasiamiesten määrää vähennetään ja vara-asiamiehet poistetaan. Tarvittaessa asiamiehiä voidaan lisätä toimipaikoille kesken sopimuskauden, eikä sopimusta tarvitse sen takia irtisanoa. Työsuojeluvaltuutetuille maksetaan palkkio, mutta asiamiehille ei.
  • Työnantaja nimeää työsuojelutoimikuntiin esimiesasemassa olevat edustajat.
  • Tullin työsuojelun keskustoimikunnan rakennetta uudistetaan. Työntekijöillä pitää myös olla vaikutusmahdollisuus henkilöstöä edustavaan kokoonpanoon.
  • Esityksen mukaan Tullin henkilöstöjärjestöt eivät jatkossa ole edustettuina työsuojelun keskustoimikunnassa, mutta vaaleissa kaikki voivat asettua ehdolle.

Tullivirkamiesliiton hallitus käsitteli työsuojelun keskustoimikunnasta tehtyä esitystä. Totesi tehdyssä esityksessä hyväksi mm. työsuojeluvaltuutettujen määrän lisäämisen. Liiton hallitus kuitenkin katsoi, että esityksestä poiketen henkilöstöjärjestöjen edustus tulee säilyttää jatkossakin Tullin työsuojelun keskustoimikunnan kokoonpanossa.

 
Yt-asiat
Palkkatyöryhmä 6.11.2019

Kokouksessa käsiteltiin johtokeskuspäivystäjän muutosesitys. Toimenkuvauksesta poistettiin kaupallisen liikenteen riskikäsittely päivystysaikana. Muutos ei vaikuttanut tehtävän vaativuustasoon.

Lentotullin tullivalvontaryhmän vuoroesimies on uusi tehtävä, joka poikkeaa toimipaikkaosaston tasojen 11 ja 12 tehtävistä. Tehtävän tasoksi on määritelty 11. Lentotulliin valitaan tullivalvontaryhmän esimiehen alaisuuteen 7-8 vuoroesimiestä. Käytännössä Lentokentällä tällä hetkellä vaativuustasolla 12 työskentelevien vuoroesimiesten taso laskee tasoon 11. Muutosturvan kautta nykyiset tehtävänhaltijat säilyttävät nykyisen palkkatasonsa (takuuosa), mutta uusien työntekijöiden vaativuustaso on 11. Asiasta käytiin laajaa keskustelua ja järjestöjen edustajat esittivät kantanaan, että Lentokentän vuoroesimiehen vaativuustaso tulisi olla sama kuin muuallakin eli 12. Työnantaja ei taipunut tähän, vaan perusteli alempaa tasoa mm. sillä, että muualla kuin Lentokentällä vuoroesimiehellä on enemmän vastuuta siitä, mitä muut ryhmässä tekevät ja että Lentotullin tullivalvontaryhmänalaisuudessa ei toimi vuoroesimiehiä, mikä on vaatimuksena toimipaikkaosaston vaativuustason 12 vuoroesimiestehtävässä.

Mandatum Lifen Palkkavaaka markkinapalkkavertailussa Tullin peruspalkat sijoittuvat nyt entistä selvemmin vertailuaineistossa mediaanille. Kahden vuoden aikana neuvoteltujen virastoerien kohdennukset näkyvät selvästi palkkaluokkakuvaajassa. Peruspalassa yksityinen sektori on noussut enemmän kuin julkinen, mikä on seurausta julkisalan lomarahojen leikkauksista.

 
Hallinnon ja järjestöjen puheenjohtajien tapaaminen 6.11.2019

Kokouksessa käsiteltiin voimankäyttöön liittyvien kuntotestien seuraamuksia. Ongelmana on, että kaikki eivät ole läpäisseet kuntotestiä lisäharjoittelun ja uusintatestin jälkeenkään. Tällöin kyseiset henkilöt eivät myöskään saa käyttää tehtävän edellyttämiä voimankäyttövälineitä, eivätkä he työsuojelusyistä voi työskennellä välineitä kantavan työntekijän työparina. Ainoa vaihtoehto on siirtää tällainen henkilö suorittamaan muita tehtäviä joko kokonaan tai osittain. Työantajalla on vahva tahtotila kartoittaa tällaisia tehtäviä ja tavoitteena on, että työntekijän ydinosaamista hyödynnetään mahdollisimman paljon ja että korvaavia tehtäviä löydettäisiin työntekijän omasta organisaatiosta. Voimankäyttökoulutuksia on käytännössä kerran vuodessa, vaikka suositus on kaksi kertaa. Järjestöjen edustajat katsoivat, että koulutukseen tulee panostaa ja että kuntotestien läpäisykriteerien tulee olla yhteneväiset ja realistiset.

Mika Kuronen esitteli uutta ohjetta ”Henkilöturvallisuus ja työsuojelu Tullissa”. Ohjeessa neuvotaan mm. miten viranomaisuhkatilanteissa tulee toimia. Tekeillä on myös valtion yhteinen some-suojeluohjelma, jonka laatimiseen Tullista osallistuu kaksi edustajaa.

Defusing/Debriefing-käytäntöä kehitetään. Defusing eli purkukokous on ryhmäprosessi, jossa asianosaiset/auttajat itse purkavat kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta. Se tapahtuu 8 tunnin sisällä kriittisestä tilanteesta. Kokous ei vaadi ulkopuolisia asiantuntijoita. Vetäjä/koollekutsuja on esimies, tai hänet valitaan ryhmän keskuudesta. Purkukokouksen tarkoituksen on sosiaalisen verkon vahvistaminen, kokemusten ja mielikuvien normalisointi, rauhoittuminen ja paluu työrutiineihin sekä lisäavun tarpeen kartoitus.

Debriefing eli psykologinen jälkipuinti on järkyttävän tapahtuman jälkeinen, ulkopuolisen ammattilaisen vetämä ryhmäkeskustelu. Se auttaa käsittelemään äkillisen kriisin aiheuttamia reaktioita. Debriefing järjestetään 3 vuorokauden sisällä tapahtuneesta ja istunto kestää 2–3 tuntia. Istunnon tavoitteena on työstää psyykkisiä reaktioita, kohdata todellisuus, normalisoida reaktioita, helpottaa tapahtuman jälkeistä ahdistusta ja ennaltaehkäistä myöhempiä stressireaktioita. Lisäksi sen avulla pyritään voittamaan tapahtuneen torjuminen, tukemaan normaalin surutyön käynnistymistä sekä helpottamaan ryhmän keskinäisen sosiaalisen tuen käynnistymistä.

Tulli on tehnyt hankintapäätöksen valmisohjelmiston hankkimisesta työsuojeluriskien, uhkatilanteiden ja työtapaturmien tilastoimiseen.

Jani Sarvikivi kertoi Analyysi- ja tiedustelutoiminnan (ATI) siirtymisestä 24/7 työaikamalliin. Muutoksen taustalla ovat EU-lainsäädännön muutokset, jotka edellyttävät mm. postiliikenteen, turvatietoilmoitusten, ALV:n kannon ja Brexit-ilmoitusten ympärivuorokautista seurantaa. Muutos koskee tässä vaiheessa 12 henkilöä, jotka tekevät työvuoroja vaihtelevalla kokoonpanolla.

 
Pääjohtajan tapaaminen 28.10.2019

Tullivirkamiesliiton, Tullin Akavalaisten ja Tulliliiton puheenjohtajat kävivät tapaamassa Tullin pääjohtajaa Hannu Mäkistä 28.10.2019. Tapaamisen aiheina olivat voimankäyttö ja kuntoisuusasiasiat. Taustalla oli Tullin voimankäyttökoulutuksen ja rikostorjunnan kuntotestien tiukentuminen ja henkilöstön siirto muihin tehtäviin, jos ei testejä läpäise, sekä em. aiheeseen peilaten pääjohtajan ulostulo mediassa vajaakuntoisten ja maahanmuuttajien työllistymisestä. Järjestön edustajat ihmettelivät, miten tämä yhtälö voi toimia, jos samanaikaisesti irtisanomisuhan alla on pitkän linjan tulliammattilaisia, jotka eivät läpäise kuntoisuustestejä. Yhtenä ehdotuksena oli, että tilannetta helpottaisi merkittävästi, jos perusvalvonnassa ei vaadittaisi voimankäyttövälineitä. Pääjohtaja lupasi keskustella asiasta osastojen johtajien kanssa.

 
Luottamusmiesasiat, –organisaatio ja –koulutus

Luottamusmiehet kaudelle 1.10.- 30.9.2022 on valittu. Viimeiset vaalit käytiin lokakuun lopussa ja edustettavien määrät on ilmoitettu hallinnolle 8.11.2019.

JUKON luottamusmiesorganisaatio löytyy osoitteesta https://www.tvml.fi/yhteystiedot-tullivirkamiesliito-ry/luottamusmiehet .

Tullivirkamiesliiton järjestämä luottamusmiesten koulutuspäivä pidetään 29.1.2020 Vantaalla. Koulutukseen kutsutaan kaikki JUKOn Tullissa olevat varsinaiset luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet.

 
Keskusjärjestöasiat
AVAn hallituksen kokous 8.11.2019

Kirsi Huhtamäki on 23.10.2019 pyytänyt Verovirkailijain Liiton hallitukselta eroa liiton puheenjohtajan tehtävistä. Huhtamäki luopuu edustustehtävistään asteittain marraskuun alusta lukien siten, että hänen viimeinen työpäivänsä on 31.12.2019. Verovirkailijain Liiton sääntömääräinen edustajakokous kokoontui 22.11.2019. Kokouksen jälkeen pidettiin Huhtamäen läksiäistilaisuus, johon Tullivirkamiesliiton tervehdyksen ja kiitospuheenvuoron vei Jari Nieminen. Verovirkailijain Liiton uusi vt puheenjohtaja on Arto Lamberg.

Kirsi Huhtamäki pyysi 8.11.2019 pidetyssä AVAn hallituksen kokouksessa eroa Ammattiliitto AVAn puheenjohtajan tehtävästä. Ero myönnettiin ja Huhtamäen puheenjohtaja kausi AVAssa päättyy 30.11.2019. Ammattiliitto AVAn vt puheenjohtajana toimii 1.12.lukien Jari Nieminen seuraavaan vuosikokoukseen asti, joka pidetään helmikuussa 2020.

 
Kansainväliset asiat

CESIn pääsihteeri Klaus Heeger oli Tullivirkamiesliiton vieraana 22.10.2019 Helsingissä. Tapaamiseen sisältyi vierailu eduskuntaan, jossa tavattiin ennakkoon sovitusti kansanedustaja Arto Satonen.

 
TVML:n liittohallituksen tulevat kokoukset
  • 10.12.2019
  • 16.1.2020
  • 29.1.2020 TVML luottamusmiesten koulutuspäivät, Vantaa
  • 26.2.2020
  • 19.3.2020
  • 14.-16.4.2020 Liittohallituksen kevätseminaari
  • 7.5.2020 (tarvittaessa)
  • 27.5.2020 Liittokokous, Helsinki
  • 16.6.2020
  • 27.8.2020
  • 24.9.2020
  • 22.10.2020
  • 17.11.2020
  • 17.12.2020
 
Jäsenyhdistysten vuosikokoukset

Lounais-Suomen Tullivirkamiesyhdistys: 10.2.2020 Turku

Lahden Seudun Tullivirkamiehet: 14.2.2020 Lahti

Pohjanmaan Tullivirkamiesyhdistys: 20.2.2020 Vaasa

Itä-Suomen Tullivirkamiesyhdistys: 13.3.2020 Lappeenranta

Tullitarkastajayhdistys: 20.3.2020 Helsinki

Helsingin Tullivirkamiesyhdistys: 20.3.2020 Helsinki                      

Lapin Tullivirkamiehet: ei vielä tiedossa                                                                     

Pohjan Tullivirkamiehet: ei vielä tiedossa                                                    

Sisä-Suomen Tullivirkamiesyhdistys: ei vielä tiedossa                 

TVML Eläkeläiset: ei vielä tiedossa                                                             

 

Tiedustelut

Puheenjohtaja Jari Nieminen jariolavi.nieminen@gmail.com tai gsm 040 332 6739

 

Neuvotellen ja sopien - Tvml-tiedote 24/2019

Tuleviin valtion neuvotteluihin valmistaudutaan

Valtion tulevaan sopimuskierrokseen valmistaudutaan hyvässä pääsopijayhteistyössä (JUKO, PRO ja JHL). ”Neuvotellen ja sopien –työtaisteluvalmius kunnossa pitäen” -teeman tiimoilta tavattiin 12.11.2019 eri liittojen toimijoita. Tullivirkamiesliitosta tapaamiseen osallistui puheenjohtaja Jari Nieminen. Nykyinen valtion virka- ja työehtosopimus päättyy 31.3.2020.

JUKOn logo ja kuvituskuva

Ammattiliitto AVAn hallitusten yhteinen seminaari

AVAn puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki avasi yhteisen AVAn hallitusten seminaaripäivän 14.11.2019 ja toivotti osallistujat tervetulleeksi. Puheenjohtaja muisteli AVAn perustamiseen liittyneitä vaiheita ja nosti esille AVAn liittojen osalta merkittäviä asioita, kuten Tullivirkamiesliiton ja Tullin akavalaisen yhdistyksen luottamusmiesverkostojen yhdistämisen. Puheenjohtaja Huhtamäki kertoi pyytäneensä eroa Ammattiliitto AVAn puheenjohtajan tehtävästä 8.11.2019. Ero astuu voimaan 30.11.2019. Joulukuun alusta lukien AVAn puheenjohtajan tehtäviä hoitaa Jari Nieminen seuraavaan vuosikokoukseen asti, joka pidetään helmikuussa 2020. Puheensa lopuksi puheenjohtaja Huhtamäki toivotti AVAlle ja avalaisille liitoille menestystä tuleviin haasteisiin.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder esitteli mm. Akavan vaikuttavuutta. Fjäder nosti esille, että yhteiskunnan päätöksenteko tulee perustua tutkittuun tietoon ja faktaan. Osaamisen arvostusta Suomessa tulee puolustaa ja vahvistaa. Jatkuva oppiminen on tärkeää.

JUKOn valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne esitteli JUKOn valtion neuvottelukunnan toimintaa. Rinne avasi puheenvuorossaan myös tulevan neuvottelukierroksen näkymiä ja neuvotteluun mahdollisesti liittyviä haasteita.

Yhteisen seminaaripäivän loppuyhteenvedon teki Tullivirkamiesliiton puheenjohtaja Jari Nieminen.

Lisätietoja
Puheenjohtaja Jari Nieminen jariolavi.nieminen@gmail.com tai gsm 040 332 6739